keskiviikko 29. toukokuuta 2013

Kaunista kevättä, alkukesää

Tuokioita puutarhassa, aamulla ensimmäisenä ja illalla viimeisenä. Niin nättiä kaikkialla. Ja jos malttaa pysähtyä, niin aina vaan kauniimmaksi muuttuu.

Edellisen omistajan kaunista perintöä...uudessa paikassa kylläkin. Punainen Tulipa gesneriana, Darwi-tulppaani 'Apeldoorn'.


Viime kesänä istuttamani Mustaviinimarja kukki jo tänä keväänä, nam :)

Syntymäpäivälahjaksi orvokkeja äidiltä kodinhoitohuoneen rappusilla.

Niin on puhdas keltainen väri tulppaanilla! Keltainen Tulipa gesneriana 'Yokohama'.

Tulipa Greigii 'Toronto' eli Riikinkukkotulppaani oli kuvassa vaaleanpunainen, mutta oikeasti olikin oranssi...täytyy löytää uusi penkki ensi kevääksi ;)

Lilja 'Vivaldi' kukkii jo nyt, koska esikasvoi ruukussa.

Tuomipihlajan kukka. Selvitys työ on menossa, mikä Tuomipihlaja on kyseessä.

Suklaakirsikkapuu kukassa.

Ja omenapuu 'Pirja'.

Kerrannainen Pionitulppaani 'Angelique' Tulipa gesneriana.

 Ja 'Passionale' Tulipa gesneriana Triumph -ryhmä.
Ja viimeisenä, mutta ei vähäisenpänä Säkynyt sydän Dicentra spectabilis.

maanantai 13. toukokuuta 2013

Kevätkiireitä...huh huh

Heti ensimmäisten joukossa piti kiiruhtaa puutarhakaupoille. Oli kiire saada kaveri viime syksynä hankitulle hillittykasvuiselle omenapuulle Punakanelille. Viereen pääsi Pirja kesäomena. Jos edes yhden ompun saamme kummastakin ja ehdimme ennen matoja, niin viiteen osaan leikkaamme sen ja nautimme suut muikeina :)
 
Koko talven uneksin aurinkoisesta kukkapenkistä, jollaista ei tällä tontilla ollut. Istutin sinne unelmissani monen monituista kukkaa...aina kuitenkin Pioneita monta, monta. Omppukaupoilla mukaani lähti kuitenkin ensimmäisenä Suklaakirsikkapuu, josta takanani kassoilla jonottanut mies tiesi kertoa...'Nyt alkaa sitten teilläkin taistelu räkättien kanssa hedelmistä'. Ja tiesi kertoa, että jos meidän paikka on yhtä aurinkoinen (no on aurinkoinen) kuin heillä, niin puusta kasvaa iso:) Noooh...kuvassa takana näkyy sitä omin pikku kätösin kaivamaani aurinkopenkkiä. Jos puu vie siltä kasvaessaan voimat ja vieläpä varjostaa liikaa, mutta tuottaa meille herkkuja yhtä paljon kuin räkäteillekin, niin annan anteeksi ja kaivan uuden kukkapenkin vähän kauemmas.

 
Aika söpöistä. Ihanan ryppyistä ja vihreää. Tänä kesänä taidan jo korjata maukasta satoa Rapaperista (jonka ystävä omastaan viime kesänä lohkaisi) ja laulella..'Äidin kasvimaalla, raparperin alla, sammakolla koti oli kultainen'.
 
Yritän päästä palstoille vähän tiuhempaan...tämäkin on niin mukavaa :)