Iris variegata

Juhannuksen tietämillä 'Taatankurjenmiekat ' olivat täydessä kukassa. Kukkivat komeammin kuin viime kesänä, jolloin olin ne vasta istuttanut. Eli on tainnut löytyä hyvä multamaa kasvaa.

Toukokuun lopussa puolivarjoisessa penkissäni näytti tältä.

Ja kesäkuun puolessä välissä näytti jo tältä. Sydän läpättäen odottelin ensimmäisten kukkien puhkeamista. Muistin, että violetti oli todella ihanan puhdas väri valkoisine raitoineen, sinapin keltainen (melkein ainut inhokkivärini) ei niinkään. Mutta yhdessä kaikkine ykistyikohtineen, ja lisäksi tietoisuus siitä, että nämä nimenomaiset Irikset ovat omiani (lahjaksi saatuja), kukasta on tullut täydellisen kaunis mielessäni.

Ja vihdoin näytti tältä.

 

Tämän näköisenä Iris kukki viime kesänä. Koko penkki oli muhevoitunut tälle kesälle.

 Mielestäni tähän kuvaan ovat värit tulleet aidoinpina näkyviin. Toki, kuten alemmassa kuvassa näkyy,  sinapin keltaista löytyy myös vaaleanpana.

Nenä kiinni kukassa näkyvät kirkkaan keltaiset karvat terälehden tyvessä.

 

Kivikkokukkapenkki eteläseinustalle

'Muinaisskandinaavisessa mytologiassa Mehitähdet l. Sempervivum on pyhitetty ukkosen Jumala Thorille. Koska Thorin uskottiin ohjailevan säätiloja, Mehitähtiä istutettiin varhaiselta keskiajalta lähtien (ellei jo aiemminkin) talojen katoille suojaamaan rakennuksia salamaniskuilta.'
Itse istutin näitä sen takia, että ne ovat kauniita ja niin moniulotteisia. Ja sen takia, että olen haaveillut näistäkin jo niin pitkään. Ja siksi, että minulla sattui olemaan näille juuri sopiva paikka :)

Mehitähtien erikoispiirre on se, että niiden ruusukkeet kukkivat vain kerran (monokarppinen) ja sen jälkeen kuolevat. Kuollut ruusuke kannattaa poistaa ja täyttää jäljelle jäävä kuoppa soralla. Itse en tietämättömänä tehnyt niin, mutta aion tehdä niin ensimmäiseksi ensikeväänä :)
Mehitähdet lisääntyvät melko nopeasti sivuruusukkeillaan. Kukintaikä saavutetaan yleensä kolmevuotiaana. Keväällä kukkien ikivihreät lehdet on hyvä suojata polttavalta kevätauringolta.

Perustin penkin toukokuun puolen välin tienoilla. Paikka on aurinkoinen, keskikesällä jopa paahteinen. Poistin päältä nurmikon ja alta paljastuneen savisen multamaan.  Pohja olikin valmiiksi soraa. Päälle lisäsin runsaalla kädellä hiekkaa ja kaupan multaa. Penkin ympäröin reunamuovilla, jottei penkki kohta rehottaisi nurmikkona. Ja reunoille lisäsin kiviä.

Onneksi paikka on valmiiksi rinteessä, joten ei ole huolta seisovasta vedestä. Ensi keväänä lisään sekaan vielä runsaasti hiekkaa ja soraa. Päälle asettelen kiviä. Ja parhaille paikoille asettelen kauneimmat meren rannoilta löydetyt kivet.

 

MEHITÄHDET Sempervivum

 

 Kattomehitähti S. tectorum

Tänä ensimmäisenä kesänä tämä ei vielä kukkinut, mutta kasvoi kyllä. Ihana vihreä väri. Melko avonaiset lehtiruusukkeet ovat punakärkiset, halkaisijaltaan n. 10 cm.

 

Partamehitähti S. ciliosum

Ruusukkeet ovat harmaanvihreät, kärjistään otapäiset ? ja hieman punertavat. Ruusukkeet ovat halkaisijaltaan noin 5 cm ja kauttaaltaan nukkamaisen hienon karvan peitossa.

 

 

Seittimehitähti S. arachnoideum

Pienet, halkaisijaltaan 1-25,5 cm ruusukkeet, ovat valkoisen seittimäisen karvoituksen peitossa. Ruusukkeiden tyvilehdet vaihtelevat väritykseltään keskivihreästä punaiseen. Tämä ihanuus oli ensimmäisenä kukassa. En osannut odottaa näin kauniita kukkia.

                                              Kivikkomehitähdet Sempervivum -risteymät

Tämän mehitähden nimestä en ole täysin varma, mutta muutakaan nimeä en kuvausten perusteella löytänyt.

Lisäksi penkistä löytyy Kesälevisiaa Lewisia cotyledon 'var. Howelii'

 

 

 

 

 

 

Kukat kukkivat viikkoja: kesäkuusta yöpakkasiin asti. Olin usein kontillani nenä kiinni kukassa, ja ihastelin pienen pieniä yksityiskohtia. Toivottavasti nämä säästyvät talven yli. Pitää varmaan ostaa hallapeitto, jos ei tulekaan runsasluminen talvi. Ja kevääksi jokin sade- ja kevätaurinkosuoja. Jää nähtäväksi. Keväällä tästä penkistä pitäisi nousta myös...

Tähtitulppaani Tulipa humilis 'Little Beauty', Lumikelloja ja kerrattuja Lumikelloja ja Kevätlumipisaraa.









               

 

 

Ensimmäiset itseistuttamani tulppaanit

'ANGELIGUE' Tulipa gesneriana

 

..on ihana vaaleanpunainen tarhatulppaani. Rakastan vaaleanpunaista... Ostin pakkauksen kuvan perusteella. Nimeä ei ollut, mutta onneksi oli edes lajinimi gesneriana. Nimien selvitystyö vie mennessään. Se on upottavaa, kivaakin, mutta silti haluaisin, että edes täydelliset nimitiedot olisivat paketin kyljessä. Vaikkakin olen kuullut, nyt jo itsekin kokenut, että aina sisältö ei kuitenkaan ole sitä, mitä kyljessä lukee.

Tässä vaiheessa en vielä tiedä sitä, mikä jo seuraavissa kuvissa näkyy selvästi...

Kukka aukeaa lähes täysin ja on lumoavan kaunis.

Tämä on kerrannainen, myöhäinen Pionitulppaani, joka saa olla maassa ympäri vuoden. Se kasvaa 40-50 cm korkeuteen ja kukkii toukokuun ja kesäkuun vaihteessa. Sopii ihanasti alba Dicentra spectabiliksen eteen.

'TORONTO'  Tulipa greigii

 

Tämän tulppaanin omintakeisuuden selvittäminen on vienyt eniten aikaa. Pakkauksen kuvassa oli vaaleanpunaiset kukat nimitiedoilla. Lueskellessani tulppaanista, teksteissä esiintyi usein maininta vaaleanpunaisesta, mutta melkein kaikissa kuvissa näkyi kuitenkin näitä oransseja tulppaaneja. Nuppujen tullessa näkyviin olin aluksi aika pettynyt, koska värimaailma oli aivan väärä....

...mutta kun pääsin kurkistamaan 'sydämeen', en voinut muuta kuin tykästyä. Mutta vaihdoin kyllä sipulit toiseen penkkiin. Vaikkakin tässä samaisessa penkissä kukki kyllä myöhemmin kesällä oranssisävyinen Daalia 'Tropical sunset'.

 

Tulipa greigii on kasvitieteellinen Raita-, Riikinkukkotulppaani, joka myös saa olla maassa ympäri vuoden. Se on matalahko, n.20 cm korkuinen. Onneksi, koska silloin pääsee helpommin kurkkaamaan sisään teräväkärkisten terälehtien sydämeen.

 

 

'PASSIONALE' Tulipa gesneriana

 

Koska värimaailman 'piti olla' asteittain tummuva sinipunainen, niin viimeiseksi lajiksi valikoitui ylväs tummanvioletti Triumph tulppaani.

 

 

Tämä kasvitieteellinen tulppaani kasvaa näistä korkeimmaksi: 45-60 cm:ksi. Ja se kukkii pitkään ja saa olla ympäri vuoden maassa. Mikä ihana helppous ja kauneus.

Ensi kesänä penkeistä pitäisi näiden lisäksi nousta:

Vihreä-kelta-valkoraitainen Tulipa gesneriana 'Spring green'
Violetti-vaaleahapsureunainen Tulipa gesneriana 'Blue Heron'
Pinkki Tulipa 'Don Quichotte'
Valkoinen, ylväs Tulipa fosteriana 'Pursima' White Emperior
Punainen-valkoreunainen Tulipa gesneriana 'Dream Touch'
Vaaleanpunainen-valkoraitainen Tulipa greigii 'Coors'

Aurinkokukkapenkin perustaminen

..oli tämän kesän projekti. Tähän mennessä en ollut voinut ostaa yhtään aurinkoisen paikan kasvia. Koko viime talven haaveilin ja suunnittelin. Omana syntymäpäivänäni aloin kaivaa ja kaivaa ja lapioida...Mies oli töissä, joten iltapäivällä minulla oli jo tosi kova ikävä hänen lihaksikasta vartaloaan ja miehistä voimaansa. Mutta loppuun saatoin sen, minkä aloitin. Ihan loppuvaiheessa mies auttoi mullan lapioimisessa takaisin päin; en olisikaan silloin jaksanut enää yhtään lapiollista heitelläkään.

Halusin penkkiin mahdollisimman paljon tilaa, mutta niin, että ylettäisin hoitaa myös penkin keskiosaa. Joten tämä muoto sopi mielestäni parhaiten puutarhaan. Ja siihen kohtaan oli pihan perustamisen aikaan ajettu paksummalti multaa. Joten ensin kaivelin reunamuodot. Sen jälkeen isoina levyinä poistin nurmikon. Tämän jälkeen aloin kaivaa paikoin aika savistakin maata pois yli 50 cm syvyydeltä. Onneksi ei löytynyt mitään isoja juurakoita. Mutta aikaa meni, kun nypin juuren pätkiä, kiviä, rautaisia nauloja ja lasin palasia pois. Pohjalle heittelin kerroksen kuivia oksia (terveitä). Näiden päälle lekasoraa. Ja sen jälkeen levitin kerroksittain hiekkaa ja kaivamaani multaa takaisin. Sekoitin ja möyhensin multaa ja lisäsin vielä kalkkia.

Reunaa laitoin kiertämään mustan reunamuovin, joka ei tietenkään hivele silmää, mutta kesän kuluessa on kyllä osoittautunut hyödylliseksi kapistukseksi. Rikkaruohoja ei penkkiin noussut, paitsi tuulen mukanaan tuomia. Silloin tällöin harasin päällimmäistä multaa: niin sain ylimääräisen hentoisen kasvuston juurineen maan pinnalle kuivumaan. Reunamuovin avulla sain lisäksi nostettua penkin korkeutta maan tason yläpuolelle. Lopuksi lisäsin useamman säkin puutarhamultaa päälle. Minulla kun ei ole kompostia, niin jouduin 'tyytymään' ostomultaan.

Keräsin alueelta useamman pienen ämpärillisen ihania kiviä, jotka lasten kanssa pesimme ja asettelimme reunusta kiertämään.

Ensimmäiseksi istutin kulmaan Suklaakirsikkapuun Prunus 'Chokoladnaja'. Penkin paikka on joka puolelta aurinkoinen ja avara. Jos puu kasvaa hyvin, alkaa varjostaa enemmän tai vie liikaa voimia maasta, niin siinä vaiheessa kukkapenkki muuttaa muotoaan. Mutta nyt sinne sopii useampi laji sulassa sovussa vierekkäin.

Tässä alkukesää.

Tässä loppukesää.
Ja ensi kesänä, toivon mukaan, penkki on täynnä monen eri lajin kukkaloistoa. Ainakaan alla ei kulje vesisuonta (joka voisi heikentää kasvua): sen siskoni tutki 'magneettikenttien avulla'. Uutta kesää odotellessa. Myöhemmin palaan penkkiin tarkemmin ja kerron, mitä sinne olen istuttanut.