sunnuntai 3. marraskuuta 2013

Aurinkokukkapenkin perustaminen

..oli tämän kesän projekti. Tähän mennessä en ollut voinut ostaa yhtään aurinkoisen paikan kasvia. Koko viime talven haaveilin ja suunnittelin. Omana syntymäpäivänäni aloin kaivaa ja kaivaa ja lapioida...Mies oli töissä, joten iltapäivällä minulla oli jo tosi kova ikävä hänen lihaksikasta vartaloaan ja miehistä voimaansa. Mutta loppuun saatoin sen, minkä aloitin. Ihan loppuvaiheessa mies auttoi mullan lapioimisessa takaisin päin; en olisikaan silloin jaksanut enää yhtään lapiollista heitelläkään.
Halusin penkkiin mahdollisimman paljon tilaa, mutta niin, että ylettäisin hoitaa myös penkin keskiosaa. Joten tämä muoto sopi mielestäni parhaiten puutarhaan. Ja siihen kohtaan oli pihan perustamisen aikaan ajettu paksummalti multaa. Joten ensin kaivelin reunamuodot. Sen jälkeen isoina levyinä poistin nurmikon. Tämän jälkeen aloin kaivaa paikoin aika savistakin maata pois yli 50 cm syvyydeltä. Onneksi ei löytynyt mitään isoja juurakoita. Mutta aikaa meni, kun nypin juuren pätkiä, kiviä, rautaisia nauloja ja lasin palasia pois. Pohjalle heittelin kerroksen kuivia oksia (terveitä). Näiden päälle lekasoraa. Ja sen jälkeen levitin kerroksittain hiekkaa ja kaivamaani multaa takaisin. Sekoitin ja möyhensin multaa ja lisäsin vielä kalkkia.
Reunaa laitoin kiertämään mustan reunamuovin, joka ei tietenkään hivele silmää, mutta kesän kuluessa on kyllä osoittautunut hyödylliseksi kapistukseksi. Rikkaruohoja ei penkkiin noussut, paitsi tuulen mukanaan tuomia. Silloin tällöin harasin päällimmäistä multaa: niin sain ylimääräisen hentoisen kasvuston juurineen maan pinnalle kuivumaan. Reunamuovin avulla sain lisäksi nostettua penkin korkeutta maan tason yläpuolelle. Lopuksi lisäsin useamman säkin puutarhamultaa päälle. Minulla kun ei ole kompostia, niin jouduin 'tyytymään' ostomultaan.
Keräsin alueelta useamman pienen ämpärillisen ihania kiviä, jotka lasten kanssa pesimme ja asettelimme reunusta kiertämään.
Ensimmäiseksi istutin kulmaan Suklaakirsikkapuun Prunus 'Chokoladnaja'. Penkin paikka on joka puolelta aurinkoinen ja avara. Jos puu kasvaa hyvin, alkaa varjostaa enemmän tai vie liikaa voimia maasta, niin siinä vaiheessa kukkapenkki muuttaa muotoaan. Mutta nyt sinne sopii useampi laji sulassa sovussa vierekkäin.
Tässä alkukesää.
Tässä loppukesää.
Ja ensi kesänä, toivon mukaan, penkki on täynnä monen eri lajin kukkaloistoa. Ainakaan alla ei kulje vesisuonta (joka voisi heikentää kasvua): sen siskoni tutki 'magneettikenttien avulla'. Uutta kesää odotellessa. Myöhemmin palaan penkkiin tarkemmin ja kerron, mitä sinne olen istuttanut.
 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti